Ihmisten hyvän elämän ja arjen sekä arjessa pärjäämisen mahdollistamisen näkökulmasta kunta on tärkein julkinen toimija. Arjen toiminnan kehittäminen edellyttää kaikilla tasoilla tehtävää yhteistä kehittämistyötä sekä verkostoitumista niin yksiköiden, toimialojen, kuntien, seutukuntien kuin maakuntienkin sisällä ja välillä, mutta myös valtakunnallisesti ja globaalisti. Ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävän kehityksen voimistaminen on keskeistä tulevaisuuden kannalta, ja siinä kaupungeilla ja kaupunkiseuduilla on erittäin merkittävä rooli. Kunnan tulee olla mahdollistaja ja edellytysten luoja elinkeinoelämälle, järjestöille, kansalaisyhteiskunnalle ja kuntalaisille. Toimintatavoissa ja johtamisessa korostuvat verkostomaisuus, vuorovaikutus, kumppanuus. Yhteisöjen ja ihmisten omaehtoista innostusta asiakaslähtöisyyttä hyödynnetään ja vahvistetaan. Tulevaisuuden kunnassa entistä merkityksellisempää ovat innovatiiviset, vaikuttavat sekä yhteisiin tavoitteisiin tähtäävät ja yhteisiä tavoitteita edistävät toimintatavat.

Palvelukokonaisuus muodostuu asiakkaan itsepalvelusta, vertaistukitoiminnasta, sähköisistä palveluista, eriasteisesti keskitetyistä kaupungin ja muiden palvelutuottajien palveluista ja palvelutuotantoa tukevasta palveluverkosta sekä tieto- ja viestintätekniikasta. Tulevaisuudessa asiakkaat ja kaupunkilaiset ottavat entistä enemmän vastuuta itsestään, ovat aktiivisia sekä huolehtivat omasta terveydestään, osaamisestaan ja hyvinvoinnistaan. Espoossa tulee olla monia osallistumisen väyliä, ja kuntalaisten tulee saada vaikuttaa suoraan asioiden valmisteluun. Ihmiset ovat yleisesti innostuneita osallistumaan sellaisiin lähellä tehtäviin päätöksiin, joilla voidaan vaikuttaa heidän omaan elinympäristöönsä.

Espoossa tulee kehittää yhdessä kaupunkilaisten kanssa verkostomaisia vertaispalveluita. Yhteisöön kuulumisen merkitys korostuu erityisesti väestön ikääntymisen myötä ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Ratkaisuna kaupungit voivat muodostaa vertaistukeen ja -apuun tähtääviä ryhmiä kehittämällä esimerkiksi asuntotuotantoa sekä sosiaalipalveluita yhteisöllisempään suuntaan ja palkkaamalla esim. yhteisökoordinaattoreita palveluntuottajien rinnalle, jolloin palvelutarpeet pitkällä tähtäimellä vähenevät.

Espoossa järjestöjen merkitys on erityisen suuri erityisosaamista vaativissa palveluissa. Yhteiskunnalliset yritykset ja muut kolmannen sektorin toimijat mahdollistavat laadukkaat palvelut julkisia hankintoja koskevien tarjouskilpailujen tai julkisen palveluvelvoitteen antamisen kautta esimerkiksi ikäihmisten ja erityisryhmien palveluiden alueella. Kaupungin tuleekin tukea avustuksin yhteisöjä, jotka ottavat tuottaakseen kaupungin puolesta sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen palveluja, esim. koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa, taiteen perusopetusta sekä erilaisia vertaisryhmäpalveluita, joilla tuetaan kansalaisten omatoimisuutta ja itsenäistä selviytymistä.

Yhdessä olemme enemmän!

Kaisa Alaviiri, perusopetuksen aluepäällikkö
https://www.facebook.com/kaisa.alaviiri